Lemmes patruunat ovat saapuneet !

Lemmes patruunat

Ilokseni voin todeta, että olemme onnistuneet kehittämään kotimaisen Tungsten patruunan, joka nyt lanseerataan kotimaan markkinoille. Haluan käyttää tilaisuuden hyväkseni ja hieman valottaa tätä matkaa, jonka olemme kulkeneet. Kehitystyö on ollut pitkä ja kivinen tie. Monenlaista ongelmaa on jouduttu ratkomaan ja vastaan on tullut asioita, joiden olemassaolosta ei aiemmin meillä ollut edes käsitystä.

Tässä kuitenkin tiivistettynä alla, mitä ja miksi olemme tehneet.

 

Alkusanat

Olemme pari alkuasukasta Varsinais-Suomesta ja molempien intohimo on luonnossa liikkuminen, luonnon tarkkailu ja metsästys. EU:n asettamat rajoitteet lyijyhaulien käytölle iskevät erittäin kovin juuri meihin, jotka asustelemme alueella, joka on käytännössä kokonaan kosteikkoaluetta. Tätä pohdintaa kävimme vuonna 2021 ja totesimme, että ”jottai tarttis tehrä”.

Testailimme ja tutkimme aluksi, melko lailla kaikkia mahdollisia korvaavia haulimateriaaleja kaupallisissa patruunoissa ja totesimme laadun olevan vähintäänkin kirjavaa. Suorituskyky jätti todellakin toivomisen varaa. Joissain tapauksissa jopa saman valmistajan, saman valmistuserän patruunoissa oli merkittävää eroa.

Ajatukseksi muodostui, alkaa itse lataamaan sopivaa patruunaa ja sitten löytää mahdollisimman vastaava kaupallinen tuote. Ongelma vaan oli, että kumpikaan meistä ei ollut ennen haulipaukkuja lataillut.

Lisähaastetta ilmeni Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tilanne loi monenlaista komponenttipulaa, eikä vähiten koskien ampumatarvikkeita. Pulaa on matkalla ollut nalleista, ruudeista, välitulpista alkaen, jopa latauslaitteiden varaosia on ollut liki mahdotonta saada.

Sopivien kumppanien löydyttyä onnistuimme kuitenkin haalimaan riittävän määrän erilaisia komponentteja, jotta kehitystyö saatiin kunnolla vauhtiin. Olemme ladanneet ja ampuneet matkan varrella huomattavan määrän koelaukauksia, tutkineet osumia ja läpäisyjä. Testannut metsästysolosuhteissa vesisateessa ja kovassa pakkasessa.

Lähtökohtana oli siis luoda itselle sopiva hyvä metsästyspaukku, jolla voisi metsästää kaiken sen riistan, jota haulikolla meidän nurkillamme on metsästettävissä. Vieläpä niin, että sen ominaisuudet ovat ennustettavissa kaikissa niissä haastavissa olosuhteissa, jota meillä on tarjolla. Syksyn +15 asteen kaatosateesta, aina kevättalviseen kohtalaisen kuivaan -25 asteen jänöjahtiin.

Näitä patruunoita EI siis oltu alun perin ajateltu myytäväksi kenellekään. Ajatus oli luoda patruuna, jollaista itse on aina kaivannut ja mihin itse voi aina luottaa.

 

Matka kaupalliseksi tuotteeksi alkaa

Selvää siis oli, että ihan mikä tahansa lopputulos ei ole meille hyväksyttävä. Ensimmäisten kokeiluiden, markkinassa jo olevien, kaupallisten tuotteiden kanssa tuotti ison tukun harmaita hiuksia. Teimme testejä, joissa ammuttiin 25m matkalta kuvioita 75cm ympyrään ja mittasimme läpäisykykyjä. Heti alkuun suut olivat hämmästyksestä ymmyrkäisenä, kun kaverin tussarilla tuli koko lailla erilaisia kuvioita ja läpäisyjä, vaikka samanlaista patruunaa molemmat ampuivat. Mitä enemmän patruunoita ammuimme, sitä enemmän vastaan tuli hajontaa, eli erilaisia kuvioita ja läpäisyjä. Oikeastaan mitenkään ei tulokset ollut toistettavia. Vaan jopa peräkkäiset kuviot, samalla haulikolla, saman valmistajan patruunalla, samalla ampujalla, samalla supparilla jne. tuotti erilaista kuviota. Hämmästys ol suur!

Oli siis oikea hetki kerätä romut kasaan, keittää kahvit ja alkaa tutkimaan näin turkulaisittain ”kummottos täsä näi kävi ja mimmottis nää oikke si toimi?”

Ensin aloimme vertailla haulikoita. Toisella sattui olemaan italialaista laatuhaulikkoa päällekkäispiippuisena ja itselataavana. Toisella oli japanilaista ja italialaista ratahaulikkoa päällekkäispiippuisena ja amerikkalaista pumppua. Kaliiperit 12/70, 12/76 ja 12/89. Lähtökohtaisesti siis haulikoista löytyi heti hienoista eroa. Tarkempi asiaan tutustuminen paljasti vielä suurempia eroja haulikoiden välillä, tästä myöhemmin hieman tarkemmin.

Huomiona oli myös, että patruunoiden sisäinen vaihtelu oli joillain merkeillä todella iso. Laukauksia ammuttiin aina 3-5kpl per pyssy/ampuja. Joillakin merkeillä ja malleilla oli kuviossa ja läpäisyssä merkittäviä eroja. Myös haulimateriaaleja valittiin mukaan erilaisia, latauksia erilaisia ja valmistajia tietysti myös.

Koska jostain oli aloitettava ja aseet olivat käsillä, niin päätimme siis, tottakai, purkaa aseet ja tutkia mitä ne on syönyt. Aika pian huomasimme, että näissä oli todella merkittäviä eroavaisuuksia. Patruunapesän pituus, alkuporauksen halkaisija, piipun avarrus, supistuksen pituus, supistuksen muoto, piipun pituus, jne. jne.

Seuraavaksi suurennuslasin alle joutuivat itse patruunat. Oli ladattuna pituuseroa, suljenta oli erilainen, kantapeltien materiaali vaihteli. Patruunoita avatessa tuli vastaan vaan yhä enemmän ja enemmän erilaisuuksia. Välitulpparakenteet, oli bufferia ja ei ollut bufferia, oli fiberiä ja ei ollut fiberiä, oli tuplakuppia ja kaasutiivistettä jne. Rakenteista voi löytää mitä mielikuvituksellisimpia ratkaisuja mutta miksi näin? Mitä merkitystä kullakin oli lopputulokseen? Arvailla voi ja netistä voi löytää vastauksia, mutta nyt kaivattiin raakaa faktaa.

 

”Kummottis helvata nää si toimii?”

Eihän siinä sitten mitään, enää pitää vaan selvittää, että mitä mikäkin yksityiskohta vaikuttaa. No tutkitaan pois… 😊

Parhaiten tähän tarkoitukseen sopi ruutupaperi ja ranskalaiset viivat. Silleen tähän malliin:

• Patruunapesän pituus vs. patruunan pituus. 12/70 patruuna toimii kovin eri lailla 70mm pesässä, kuin verrokkina olleessa 89mm:n pesässä. Vapaa lentomatka pesässä?
• Piipun alkuporauksen halkaisija. Patruunan toiminta oli koko lailla erilaista 18,3 alkuporauksella, verrattuna piippuun, joka oli 1/3 matkalta avarrettu. Alkuporauksen ollessa 18,8. Aukeaako välitulppa jo piipussa ja tiivistyykö välitulppa kunnolla?
• Ulkoisesti ja työntömitalla yhteneväiseksi todetut kaksi eri valmistajan supistajaa antoi aivan erilaiset osumakuviot? Mitä supistuksessa oikeasti tapahtuu?
• Välitulpan tehtävät? Mitä välitulppa tekee ja mitä missäkin vaiheessa tapahtuu?
• Miten patruuna aukeaa ja mitä se vaikuttaa muuhun rakenteeseen?
• Millainen ”vapaa” lentomatka kamppeilla on ennen kuin kaasutiiviste tiivistyy piipun pintoja vasten?
• Mitä tapahtuu, kun kamppeet purkautuvat piipusta ulos?
• jne…

Tässä lähtökohtaisesti malliksi vaan ihan muutamat ensimmäiset. Ei siis auttanut muu kuin piirtää paperille koko prosessi, mitä tapahtuu, kun haulikosta katkaisijaa painaa. Voin kertoa, että aika paljon erilaisia asioita lähtee tapahtumaan.

Haasteeksi muodostui meille yksinkertaisille insinöörinplantuille, eri ilmiöiden todentaminen. Eli pitkällisen pähkäilyn tuloksena päädyimme, johonkin ilmiöön ja sen olemassaoloon, mutta miten todentaa, että näin todella tapahtuu ja miten mitata kyseinen ilmiö tai asia. Oman haasteensa näihin tuo myös useamman tekijän yhdysvaikutukset.

Esimerkiksi ruudin palonopeuden ja kaasumuodostuksen nopeus. Joissain tilanteissa on olemassa vahva riippuvuus lämpötilasta ja vain lämpötilasta, mutta vastaan tuli myös tapauksia, joissa esimerkiksi lämpötila yhdessä kosteuden kanssa muuttaa asioita merkittävästi. Onhan se tietysti ihan kiva, että sama paukku toimii sekä sateella että poudalla +18 asteen lämpötilassa.

Eli siis ihan jokaisen yksittäisen komponentin toiminta oli selvitettävä ja keksittävä miten ominaisuuksia voidaan mitata ja vertailla. Kiteytetysti voisi sanoa, että esimerkiksi kaksoistulppa rakenteessa ulkotulpan pääasialliset tehtävät ovat:

• Auttaa patruunaa avautumaan oikein ja hallitusti
• Tiivistää ruutikaasut mahdollisimman tehokkaasti
• Kuljettaa koko kuorma piipunläpi hallitusti
• Avautua nopeasti ja symmetrisesti
• vapauttaa haulikuormaa kuljettava kakkostulppa siten, että osumakuvioon ei vaikuteta

Nämä siis vain noin pintaraapaisuna pääasialliset tehtävät. Ja nämäkin sitten myös kesäkuumalla ja talven kovassa pakkasessa ja aina samalla tavalla. Ei mikään yksiselitteisen yksinkertainen asia.

Purimme, ammuimme ja tutkimme oikeastaan kaiken sen materiaalin, joka suomessa on käsikaupassa mahdollista hankkia. Kymmeniä erilaisia patruunoita eri valmistajilta. Halvimmista kiekkopaukuista, aina yli kympin per kappale maksaviin metsästyspaukkuihin asti. Kaikenlaisilla mahdollisilla haulimateriaaleilla.

Yli vuoden kestäneen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena meille oli muodostunut riittävä perusymmärrys, siitä miten eri komponentit toimivuuteen voivat vaikuttaa ja millaisia tuloksia eri komponenttivalinnoilla voi odottaa.

 

Tutkimusten tulosten perusteella käytäntöön

Problematiikkaa tässä vaiheessa lisäsi valtaisa materiaalipula. Tarvittavia ruutilaatuja, nalleja, hylsyjä, välitulppia ja muita tarvikkeita ei yksinkertaisesti saanut mistään, mitenkään, eikä millään rahalla. Onnistuimme kuitenkin hankkimaan sellaiset määrät tarvikkeita, että saimme oman patruunakehityksemme alulle.

Erityishaaste meille tuli siitä tosiasiasta, että haluamme olla suomalainen valmistaja ja tehdä kaiken sen minkä vaan voimme suomessa. Tosiasia kuitenkin on, että suomessa ei valmista kukaan haulikko hylsyjä, tätä kirjoittaessa ei myöskään nalleja. Ainoa kotimainen ruutivalmistaja ei valmista haulikko ruutia, mutta heiltä onneksi löytyy tuotteita, joita voimme tässä hyödyntää. Välitulppia ei valmisteta suomessa, mutta Euroopassa erittäin laajasti. Otimme siis lähtökohdaksi sen, että kaikki komponentit, jotka voivat olla kotimaisia, ovat kotimaisia. Kaikki työ, jonka patruunavalmistus, pakkausten valmistus ja niiden suunnittelu, pakkaaminen, myyntityö ja niin edelleen tehdään vain kotimaisin voimin.

Kehitystyötä, latauksia, koeammuntoja ja tutkimusta on tehty ja teetetty pitkin suomenmaata. Aina ei tulokset ole olleet odotettuja tai kovinkaan hyviä, mutta aina on syyt saatu selville ja tuotteemme on kehittynyt edelleen. Patruunan kehitystyö onkin osoittautunut erittäin mielenkiintoiseksi puuhaksi, mutta vähemmän mediaseksikkääksi tekemiseksi. Leijonan osa tätä kehitystyötä on ollut istuminen paikallaan ja pohtiminen miksi joku tulos on saatu aikaan.

Toki olisi voinut tässä kohtaa hieman oikaista ja tutkia pelkkiä kuvioita ja läpäisyjä, mutta silloin ei pysty vastaamaan kysymykseen ”miksi?”.

On syytä ymmärtää perusteellisesti, mikä tosiasiallinen tekijä on minkäkin ilmiön takana. Tällöin on mahdollista optimoida eri ominaisuuksia ja luoda merkittäviä säästöjä. On kuitenkin niin, että jos haluaa luoda työtä suomeen ja suomalaisille ja kehittää siinä samalla, meidän kaikkien hyväksi teollisuutta, sekä kenties luoda uusia työpaikkoja. Ei ole odotettavissa mitään euromääräisiä pikavoittoja. Niin ankaraa on kilpailu kansainvälisiä jättejä vastaan. On ehkä ihan viisasta luoda marginaalissa jotain sellaista, joka isoja toimijoita ei välttämättä edes kiinnosta. Mutta samalla luo kuluttajalle uusia vaihtoehtoja.

Tuote-, kustannusoptimointia tai tuotetestausta ei voi jättää asiakkaan, eli kuluttajan huoleksi. Tämä on se työ, joka meidän oli tehtävä. Liian usein nykyään näkee markkinoilla tuotteita, joissa kustannukset on painettu alas, jotta kate-euroja jäisi enemmän. Asiakkaat ovat siis ne, jotka tässä kohtaa valjastetaan tekemään testaus ja kehitystyötä. Ei näin. Tämän me halusimme kategorisesti välttää.

 

Tulokset, eli ”kummone siit ny sit tuli?”

No hyvähän siitä tuli. Onko kaikki optimoinnit optimaalisella tasolla. No ei varmasti, eli kehitystyö tulee jatkumaan, koko tuotteen elinkaaren ajan. Toisaalta se on niin hyvä, että sen varmuudella kehtaa myyntiin laittaa, kehittäjänä voi olla tuotoksestani ylpeä ja asiakas voi sen hyvällä mielellä hankkia. Voimme taata toimivuuden ja laatu kestää vertailun.

Toisaalta olen jo tuossa yllä hieman valottanut haulikon toimintaperiaatteen haasteita. Muuttujia on miljoonia, jotka ei riipu itseasiassa käyttäjästä tai patruunasta ensinkään.

Ase ja sen yksittäiset ominaisuudet ovat määräävässä asemassa, miten patruuna loppupeleissä toimii tai ei toimi. Todella usein aseen toimivuus on yhteydessä esimerkiksi lämpötilaan, kosteuteen tms. On siis mahdollista löytää ase, joka ampuu hyvää kuviota ja tuottaa hyviä läpäisyjä vain esimerkiksi poutasäällä jollain tietyllä lämpötilalla.

On siis enemmän kuin varmaa, että vaikka tekisimme kuinka hyvän patruunan, jostakin aina löytyy jokin ase, jossa se ei toimi mitenkään järkevästi ja hyvin. Näin se vaan on. Haulipatruuna yhdistettynä haulikkoon, ottaen huomioon kaikki mahdolliset asiat ja muuttujat, on melkoinen muuttujien himmeli. Siksi sanon, että on aika lailla mahdoton tehtävä luoda patruuna, joka olisi aina optimaalinen ja paras, kaikissa mahdollisissa haulikoissa ja olosuhteissa.

Samalla on todettava, että on kuitenkin mahdollista luoda erinomainen kompromissi, joka on aina tarkoitukseensa sopiva ja toimiva. Onko se aina paras mahdollinen, tuskinpa.

Jokaisen haulikkometsästäjän olisi tämä asia hyvä ymmärtää ja hyväksyä. Meillä jokaisella on se oma, ”punainen luottopaukku”. Sillä putoaa lintu ku lintu, kuin rukkanen kädestä. Jänö kippaa niille sijoilleen ja kauris kaatuu ainakin kilometrin päästä. Tuntuuko tutulta? Oletko joskus vastaavaa tarinaa kuullut? Hyvä. Niin minäkin, juuri tällaista paukkua olemme olleet tekemässä.

Olemme siis luoneet erittäin hyvän ja luotettavan patruunan, mutta kaikilla tämäkään ei toimi riittävän hyvin, se on varma.

 

Yhteenveto

Tämä polku on ollut mäkinen ja kivinen, mutta antoisa. Alkuoletuksena pitämämme yksinkertaisuudet ovat osoittautuneet kaikeksi muuksi kuin ysinkertaiseksi.

Uskon ymmärtäväni paremmin, miksi joku hurahtaa itselataamisen mystiseen maailmaan. Joka kerta tulee uusia juttuja vastaan ja alkuoletukset osoittautuvat enemmän tai vähemmän vääriksi tai ainakin vähättelyksi.

Osittain tai kokonaan tämän tutkimuksen sivutuloksena olemme tuoneet, Itselataajille hyväksi havaittuja komponentteja käytettäväksi.

Esimerkiksi nuo tuplakuppi rakenteessa käytetyt muovikalvot ovat valitettavan usein leikattu, hieman liian pieniksi. Limitysten teko on tällöin mahdotonta ja jos haluaa varmaksi pelata, on käytettävä kahta foilia. Ongelmaksi muodostuu mahtuminen ulkokuppiin tai liian tiukka sovite. Tällöin kupit tarttuvat toisiinsa ja lopputulos ei välttämättä ole toivotunlainen.

Haulien osalta olemme halunneet optimoida muotoa, siten että se tukee toimintaa (energian luovuttaminen kohteeseen, haavakanavan muoto jne.), mutta myös samalla saamme optimoitua valmistusprosessin. Voimme toki hioa kuulan iloisen kiiltäväksi tai vaikka pinnoittaa sen punaiseksi, mutta miksi, jos tämä ei tuo käyttäjälle lisäarvoa vaan nostaa pelkästään kustannuksia ja lopputuotteen hintaa?

Emme aio tuoda verkkokauppaamme myyntiin hylsyjä, nalleja, tai välitulppia. Tilanne muuttuu merkittävästi, jos alalle löytyy suomalaisia valmistajia. Tuolle ulkomaan bulkkina myytävälle komponenttimarkkinalle emme halua astua. Itselataajilla on jo olemassa riittävät ostokanavat näille tuotteille.

Jos kiinnostusta laajemmin löytyy, niin voimme pitää itselatauksesta kiinnostuneille tietoiskuja tai jopa useamman tunnin kestäviä latauskouluja. Näitä on osittain joillekin metsästysseuroille ja henkilöryhmille pidetty. Tiedusteluja tällaisesta voi laittaa osoitteella:

asiakaspalautteet@lemmes.fi

 

Patruunatuotteidemme kaupallisesta lataamisesta vastaa HPKVV-yhtiöt (Jahtipaukku) ja jakelusta vastaa Olkkonen Oy. Patruunaa on saatavilla erittäin kattavasti ympäri suomea. Suositushinta on 49€/5kpl ja myynti alkaa 17.5.2024.

 Olkkonen Oy (Instagram) / https://www.instagram.com/stories/olkkonen.fi/3369884883747133047/

 

 

Tervetuloa mukaan Lemmes TEAM -jäseneksi. Haluan vahvasti uskoa, että hankkimalla Lemmes patruunan teet hyvän ja eettisen valinnan. Ennen kaikkea luot työtä suomeen!

 

 

Kiitos

Sami